Nilkanmurtajan vikaa

Noniin, nyt oon saanut vihdoin blogin oikealle ajalle, eli enää ei puhuta menneestä,
vaan yritän päivittää enintään päivän viiveellä.

Nuutin mielestä tämä päivä meni pilalle heti aamulla, koska ulkona satoi kaatamalla vettä. Ulko-ovelta ei voinut omin jaloin liikkua mihinkään ja piti tunkea jatkoihin koko ajan. Ilmeisesti vihaa sateessa kävelemistä yhtä paljon kuin omistajansa

Nyt alkaa tuntua, että napero ei olekkaan mikään vauva enää, vaan kasvaa hurjalla tahdilla ja alkaa näyttää pehmolelun sijasta oikealta koiralta. Törkeen söpöhän se on silti, mutta älkää antako kiltin ulkonäön hämätä, sillä tällä poitsulla on järkyttävän terävät hampaat ja sen tietävät myös meidän molempien nilkat kuin kädetkin. Illalla kotiin tullessa aamuisen vesisade angstailun huomasi heti. Lenkille lähdettiin kaikki kolme yhdessä ja matkanteko oli äärimmäisen vaikeaa, sillä Nuutti roikkui milloin missäkin housunlahkeessa tai hihansuussa kiinni. Metsäpolut on oikeastaan tällä hetkellä ainoat missä suostuu jokseenkin normaalisti tallustelemaan, mutta sielläkään sitä ei kannata jättää perässä kulkemaan kun kohta on taas nilkassa kiinni. Taidanpa käydä huomenna ostamassa tabascoa ja sivellään aina ennen lenkkiä jalkoihin, niin katsotaan mitä tykkää sen jälkeen :D

 

Nuutille on alkanut ilmestyä "valkoisen silmän" ympärille musta kajaaliraja :D